Tämä on kysymys, joka tehtiin minulle vielä kuluneena vuonna. Kysymys oli paljon yleisempi 80-luvun loppupuolella, jolloin kamppailulajit olivat vielä suhteellisen tuntemattomia suomessa. Nykyään lisääntyneen tiedon myötä myös käsitykset kamppailulajeista ovat muuttuneet.

Kysymys on kuitenkin erinomainen ja ansaitsee vastauksen. Lähestyn asiaa ensin vastakysymyksellä. Missä lajissa harjoituskumppanin tahallisen vahingoittamisen seurauksena on seurasta erottaminen, eikä esim. 2 minuutin jäähy? Tarkoitus ei ole osoittaa mitään muuta lajia myöskään väkivaltaiseksi, vaan löytää esimerkkejä, joilla voidaan ymmärtää karaten syvimmät periaatteet. Keskisin periaate on harjoituskumppanin kunnioittaminen, joka myös sisältää fyysisen ja henkisen väkivallan kaikenlaisen kieltämisen. Tämä on keskeisin karaten ”koodi”.

Valitettavasti tätä ei joka lajissa tai seurassa aina oteta samalla vakavuudella. Olen itsekin törmännyt tilanteisiin, jossa kamppailulajin harrastaja on käyttänyt taitojaan väärin. Erityisesti on jäänyt mieleen kerta, jossa erään kamppailulajin edustaja syyllistyttyään täysin piittaamattomaan väkivaltaan, kertoi olevansa meidän seuran jäsen. Saadessani asiasta viestin tiesin saman tien vastauksen, että se ei voi olla mahdollista. Eikä se ollutkaan. Kyseessä oli henkilö, joka ei ollut koskaan astunut dojomme sisäpuolelle. Kaikkein eniten asiassa ihmetyttää, että hän saa edelleen osallistua oman seuransa harjoituksiin. Lähtökohtaisesti on siis kysymys siitä, miten kamppailulajeja opetetaan ja millainen esimerkki annetaan. Myöskään aseen omistaminen ei synnytä tappajia. Aseen käyttäminen vääriin tarkoituksiin johtuu käyttäjästään, ei taidosta tähdätä.

Kamppailulajien opettajille ja seuroille kuuluukin siis suuri vastuu opettaa toisen ihmisen kunnioittamista, itsehillintää ja tiettyjä moraalisääntöjä.

Media seuraa nykyään kamppailulajeja enemmän kuin koskaan. Vapaaottelu on tullut UFC- otteluiden myötä myös suurelle yleisölle tunnetuksi. Ottelut näyttävät raaoilta ja päättyvät usein myös tyrmäykseen. Tämä on kuitenkin vain sitä mikä ylittää uutiskynnyksen. Perustreenaaminen salillamme ei ylitä uutiskynnystä. Suurin osa kamppailulajien harrastajista ei koskaan loukkaa itseään, pieniä kolhuja lukuun ottamatta. Pitää myöskin muistaa, että UFC-ottelijat ovat kehässä vapaaehtoisesti riskit tuntien ja takana on lukematon määrä harjoitusta. He ovat valmiita siihen mitä tekevät. Vapaaottelu lajina on muutenkin ääripää. Kuitenkin jos seuraa mm. suomalaisia alan huippuja, niin parhaat ottelijat ovat kaukana katutappelijoista.

Nykyinen kamppailulajien kirjo on lukematon. Oman kokonaisuutensa muodostavat japanilaiset Budolajit. Budolajeihin luetaan alun perin japanilaisista sota- tai puolustustaidoista kehittyneet kamppailulajit. Tunnetuimpia ovat perinteinen Jujutsu, Judo, Aikido, Kendo ja Karate. Monet näistä lajeista ovat itsessään muuttuneet paljonkin alkuperäisestä muodostaan, mutta yhteistä näille on ajatus ihmisarvon kunnioittamisesta ja moraalisäännöistä.

Onko karate siis väkivaltaa? Karate on taito puolustaa itseään. Koskaan ei tiedä kenelle ja milloin itsepuolustustaidot ovat tarpeen. Karaten kehittää itsetuntoa, itsehillintää ja nostaa esille toisten ihmisten kunnioittamisen. Karate ei siis ole väkivaltaa. Väkivallaksi mikä tahansa taito muuttuu siinä vaiheessa, kun sitä käytetään väärin. Mikäli harkitsee lapsensa viemistä jonkin kamppailulajin harjoituksiin, on hyvä käydä tutustumassa mitä seurassa tapahtuu. Mutta uskallan sanoa, että taipumukset väkivaltaan syntyvät aivan muulla kuin karatesalilla. Pitkäjänteinen budolajien tai muiden kamppailulajien harjoittelu osaavassa seurassa johtaa aivan päinvastaiseen lopputulokseen.